Kuulitko jo saamen kieltä?

Saamelaisten historia vie aikojen taakse

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Vuotso on Suomen eteläisin saamelaiskylä, joka sijaitsee Sompion luonnonpuiston ja Urho Kekkosen kansallispuiston kyljessä, E75-tien varrella.  Sen läpi virtaa Euroopan suurimpia tekojärviä, Lokkaa ja Porttipahtaa, yhdistävä Vuotson kanava.

Vuotson pohjoispuolella on toinen vanha saamelaiskylä Purnumukka. Kylän läpi kulkee upea 15 kilometrin pituinen Tankajoen melontareitti.

Sompiossa, vaikkapa Vuotson kylässä, saatat kuulla paikallisten puhuvan hyvin erityislaatuista ja harvinaista kieltä, saamea. Saamelaiskieliä on tosiasiassa useita: Suomen alueella puhutaan tunturi- eli pohjoissaamea, inarinsaamea ja kolttasaamea. Kielet muistuttavat toisiaan siinä määrin, että saamelaiskieliä tuntemattoman on vaikea erottaa niitä toisistaan. Saamen kielestä muotoutuneita paikannimiä löytyy yhä tänä päivänä aina eteläistä Suomea myöten.

Saamelaisten historia vie aikojen taakse menneisyyteen. Saamelaiset ovat olleet keräilijä-, metsästäjä- ja kalastajakansaa, jotka ovat oppineet taitavasti selviytymään pohjoisen luonnon ankarissa oloissa hyödyntämällä tehokkaasti ja kekseliäästi luonnon suomat antimet. Muun muassa porot on kautta aikain hyödynnetty aina sarvia, taljaa ja luita myöten: yksi kuuluisimmista saamelaisherkuista on poron luuydin.