Voit nähdä poroja missä päin Sodankylä-Sompiota tahansa
Ennen muinoin Sodankylä-Sompiossa vaelsi laumoittain villi- eli tunturipeuroja, joita pyydettiin muun muassa maakuoppa-ansoilla. Sittemmin villipeurat katosivat, ja tilalle tulivat norjalaisten villipeuroista jalostamat, puolivillit kotieläimet: porot.
Saamelaiset ovat kautta aikain saaneet elantonsa Lapin luonnosta: he ovat kalastaneet, metsästäneet, marjastaneet ja sienestäneet, mutta ennen kaikkea he ovat eläneet peuroista. Ennen muinoin Sompiossa vaelsi laumoittain villi- eli tunturipeuroja, joita pyydettiin muun muassa maakuoppa-ansoilla. Seikkailija Samuli Paulaharju kuvaili Sompion villipeuralaumoja teoksessaan Sompio vuonna 1939:
“Oli komea näky, kun villi peuratokka liikehti erämaissa. Sataiset sarvet keikkuivat, koparat naksuivat, kun peurat pitkin säärin juosta notkuttelivat ja sitten pelästyessään laukkasivat tuulena karkuun.”
Sittemmin villipeurat katosivat, ja tilalle tulivat norjalaisten villipeuroista jalostamat, puolivillit kotieläimet: porot. Nykyään voit nähdä poroja missä päin Sompiota tahansa. Porot elävät suurimman osan vuodesta luonnossa villeinä ja vapaina, mutta jokainen poro kuuluu jollekin poromiehelle tai -naiselle. Säännöllisesti tapahtuvissa poroerotuksissa kaikki porot kerätään aitaukseen eli erotusaitaan, jossa ne erotellaan toisistaan muun muassa omistajan ja kohtalon mukaan – tässä vaiheessa osa poroista joutuu teuraaksi. Vasat merkitään korvamerkein ja kirjataan oikeille omistajilleen. Samalla selviää, onko tokasta kadonnut poroja. Erotusten päätteeksi porot pääsevät taas jatkamaan matkaansa vapaina Lapin luonnossa aina seuraaviin erotuksiin asti.
Kun seuraat poroja läheltä, huomaat, että niiden koparoista kuuluu pehmeä naksahdus joka askeleella. Naksunaa kuuntelemalla porojen on helppo pysyä ryhmänä samalla, kun ne laiduntavat pää alhaalla varvikossa.
Rykimä- eli kiima-aikaan porohirvaat voivat olla arvaamattomia, ja niitä kannattaa varoa. Vaikka hirvaat ovat tuolloin komeimmillaan, ei niitä kannata lähestyä edes valokuvan saamiseksi. Sanonta kuuluu, että puolukoiden ollessa kypsiä kannattaa poroja varoa.
Vinkki! Loppuvuonna poron eri osia on ostettavissa Sodankylästä jopa tavallisista marketeista. Esimerkiksi vasan maksa ja poron kieli ovat herkullisia, paikallisia makuja, ja vieläpä melko edullisia herkkuja. Kokeile rohkeasti, reseptejä löydät netistä!
Porot liikenteessä
Poroja voi tulla vastaan maantiellä kulkiessa. Keväällä lumien sulaessa tienpientareilta eläimet tulevat syömään teiden reunoilta nousevaa vihantaa ruohoa. Suurempina tokkina porot siirtyvät maanteille räkän voimistuessa kesä-heinäkuussa. Avoimen tien päällä tuuli vähentää poroja kiusaavien paarmojen, sääskien ja mäkärien lukumäärää.
Monien muiden eläinten tapaan poro ei osaa luontaisesti pelätä moottoriajoneuvoja. Autoilijan kannattaa Pohjois-Suomen teillä ajaessaan ottaa porovaara aina huomioon.
Porokolarin sattuessa
- Estä lisävahinkojen syntyminen. Aseta varoituskolmio tielle varoittamaan muita.
- Huolehdi loukkaantuneiden ensiavusta ja soita välittömästi hätäkeskukseen (112).
- Lopeta loukkaantunut poro tai hanki paikalle henkilö, joka tekee sen.
- Ilmoita hätäkeskukseen (112) aina, jos kolhaiset poroa. Vaikka poro jatkaisi matkaansa, se on todennäköisesti loukkaantunut.
ÄLÄ JÄTÄ ELÄINTÄ KÄRSIMÄÄN! - Siirrä ruho pientareelle ja merkitse paikka mahdollisimman näkyvästi. Ruhoa ei saa ottaa mukaan.
- Ilmoita vakuutusyhtiöösi, mikäli törmäyksestä on seurannut henkilö- tai omaisuusvahinkoja.
Porotiloihin sinut tutustuttaa: